Leena Heikkonen

29.10.2020

Erään Härmän-puvun tarina

Äitini Sirkka Vuori os. Tanner (1916-2005) oli abiturientti Uudenkaupungin yhteislyseossa, kun hän sai koulustaan stipendin. Meille lapsilleen hän myöhemmin kertoi mielellään, kuinka hän tuolla yllätyksenä tulleella tunnustuksella päätti hankkia kansallispuvun vaikka rahantarvetta olisi ollut moneen muuhunkin asiaan. Mitä puku tuolloin maksoi? Paljonko piti stipendirahaan ehkä lisätä? Mistä hän puvun hankki? Miten hän varsinaissuomalaisena päätyi juuri tuohon Härmän-pukuun? Noista asioista hän ehkä kertoi, mutta vastaukset eivät ole jääneet mieleen. Harmi!
Vuosien ja vuosikymmenten mittaan puku oli äidille tärkeä ja usein käytössä. Hänen nuoruudestaan on tallella joitakin kuvia kansallispukuisesta äidistäni ja aikanaan tuo sama puku oli vuorostaan minulla ja sisarellani, kun koulun penkinpainajaispäivänä ainakin täällä Uudessakaupungissa oli tapana abien pukeutua kansallispukuun. Tarpeen mukaan asua vähän muokattiin kulloisellekin kantajalle sopivaksi.
Myös aina juhannuksena äiti pukeutui tuohon pukuun, vaikka olimme mökillä saarioloissa. Puvun kantajalla on aina tuolloin otetuissa kuvissa asustaan iloitsevan ihmisen ilme!
Aika kului, vuosikymmenet vierivät, äiti vietti elämänsä viimeiset vuotensa vanhainkodissa. Heti ensimmäisenä juhannuksena siellä hän halusi pukeutua tavan mukaan samaan tuttuun kansallispukuunsa. Asukkaat saivat äänestää, kuka joukosta valittaisiin juhannusneidoksi. Sirkka-äiti Härmän-puvussaan voitti ja sai päähänsä kukkakranssin! Tästäkin tapahtumasta on mukava kuva tallessa.
Nyt puku on minun kaapissani odottamassa. Saa nähdä, miten sen tarina jatkuu.

Lisätietoja

amanuenssi
Marja Liisa Väisänen

marja.liisa.vaisanen@jyvaskyla.fi
014 266 0761
050 311 8247

 

 

Pin It on Pinterest