Hääjuhla kylmiössä

Osallistuin lapsena vanhempieni kanssa unkarilaisen ystäväperheemme pojan häihin. Ystävämme olivat aiemmin meillä vieraillessaan nähneet minun soittavan kannelta kansallispuvussa, ja heidän toiveenaan oli, että esiintyisin myös häissä kansallispukuisena. Mikäs se mukavampaa! Mutta. Unkarin keskikesän aurinkoinen päivä paahtoi reilusti yli 30 asteen helteen, ja villakankaiseen pukuun sonnustautuneena alkoi olo käydä todella tukalaksi myös hääjuhlaa varten pystytetyssä teltassa. Lämpöhalvaukselta minut taisi lopulta pelastaa unkarilainen tapa lähettää häätaloon täytekakkuja hääväen kesken jaettavaksi. Näitä varten oli yksi talon kellarkerroksen huoneista muutettu kylmiöksi, ja sieltä minäkin löysin helpotuksen helteeseen. Kävin päivän mittaan useaan otteeseen istuskelemassa Munsalan puvussani toinen toistaan upeampien kakkujen keskellä: 52 niitä lopulta laskin, mutta vältin kiusauksen maistella yhtäkään niitä omatoimisesti, eikä puvustakaan lopulta löytynyt kieliviä kreemitahroja.